tiistai 25. kesäkuuta 2013

KesäMe

Maanantaina mentiin poikien kanssa aamusta hallille. Ajattelin, että koska ei voida reenaa kauan, niin annan niille vähän ruokaa ennen menoa. Ei hyvä idea... No kuitenkin mentiin hallille ja aloitin Imirin kanssa rallyilylla. Meni ihan kivasti, en tajua, miksi meillä ei kisoissa ikinä mee tolleen. :D Sitten Kárin kanssa keppejä ja menihän ne jo ihan ok, ainoa vaan että mun tartteis liikkua nopeemmin, kun muuten se ehtii jo edelle ja sit lopettaa kun tajuu että on edellä. Sitten tehtiin vähän ratana ja rengasta. rengas on meillä ollu lähinnä alimmalla korkeudella ja nyt vähän nostin sitä. Nostin liikaa ensin ja Kári ei suostunut meneen kun oli vissiin vähän turhan jännä. Laskin sitä vähän ja sitten rupesi taas sujumaan. Ei pitäis yrittää liian suurina annoksina mitään. Pojat sai tietenkin myös vähän leikkiä, kun halli oli kivasti ihan tyhjä. Lopuksi käytin koirat ulkona ja lähettiin kotiin. Kári inisi vähän autossa heti alkuun, mutta kun just oli käyty tarpeilla niin en sit välittänyt siitä.. Kotona sit tajusin että olis pitänyt välittää, Kárilla oli menny vatsa sekaisin kun oli hyppinyt täydellä mahalla ja kivat hienot oksut oli sitten saanut aikaan häkkiin ja takapenkille. Onneksi mulla on siellä suoja. :D Imir parka kun on tollanen hieno helma oli ihan painautuneena toiseen nurkkaan eikä meinannu tulla ulos, kun tartti tulla siitä oksun yli. Pölö hauva.
KesäME

Siinä sitten siivoilin autoa ja suojia ja kävin suihkussa ja sitten Lotilan kautta kohti kaverin kämppää. Kári meni uimaan ja Imirinkin pakotin uimaan, jotta mahdolliset oksujämät jäis järveen. Ystävän kanssa sitten vietettiin aamu painaen lisää islantilaisia kankaaseen. Värillisiä tällä erää. Niistä tulee yhdestä mulle kassi ja äidille toisesta ja katotaan mitä niistä kaikista muista tuleekaan. Vihreästä koirasta tuli musta tosi nätti, mutta vihreä ei vaan oo mun väri.. Siis silleen nätti, että se oli jotenkin tosi tasainen ja tarkka.. Mutta mulle tulee violetti. :D
Postia Islannista, islantilaisi islisuroita. :)

Iltapäivällä kävin noiden kanssa purtsilla lenkillä ja siellä oli aikans kuuma. Katselin koko matkan ojia, josko jostain olis antanut juoda, mutta kaikki oli hirveetä kuraläpeä. Sitten tuli vihdoin sellainen missä oli vettä. Mutta ei se ollut sen parempi, ihan hirveitä kurakoiria tuli sieltä ojasta sitten.. Ystävillä on onneksi puutarhasuihku ja näin ollen koirat sai sitten ulkosuihkun. Sitten vähän kuivattiin ulkona ja vasta sitten mentiin sisään.
Kári meni kuivatteleen mun sänkyyn... :D

tänään on sitten oltu lepopäivä meiningillä. Tai no tehtiin me aamulla ihan iso lenkki, mutta sit onkin ollu kuumaa ja sateista, joten ei oo ihan hirveesti tehty mitään. Huomenna sitten yritän mennä hallille.

sunnuntai 23. kesäkuuta 2013

Juhannus on vietetty. :)

No niin siis viime perjantaina mä siirryin sitten mun elukoiden kera porukoiden asuntoon viettään juhannusta.
Vähän enemmän tilaa ja vähän viileempi kämppä. Äiti ja isä lähti yhdeksi yöksi mun kummien mökille, joten ihan sain koko kämpän itselle. Käytiin sitten iltapäivästä koirien kanssa hallilla vähän reenailemassa. Imir oli oikein taitava tällä erää rallyilyssä. Tehtiin kaksi rataa vain, koska oli tosi lämmin ja tuntui että kolmannen tekeminen olis ollut sitten jo liikaa. Teki ihan iloisesti nuo radat ollakseen Imir. :D Sen jälkeen otin Kárin kanssa agia. Meni oikein mallikkaasti, joskin kuumuus hieman verotti kyllä Káriakin. Keppejä tehtiin sitten yksittäisreeninä, että sais sen käden rauhoittumaan ja Kárin meneen enemmän itse. Sujui ihan kivasti kyllä. Viimeiseksi otin vielä hieman paikkamakuu reeniä. Vähän on kuitenkin tässä ajatuksena syksyllä lähteä myös toko kursseille, josko sitä sieltäkin hakisi Kárille jotain tulosta. Ja jos tuo rupee siellä ihan hyvin toimimaan niin miksei joskus vois sitten laittaa tavoitteeksi jotain BH:takin, mutta vasta kun näkee miten se siellä sitten alkaa toimia. (Eli miten tarkka ohjaaja jaksaa olla..)
 rakkaus

 om nom nom
pihavahti

Perjantai illan vietinkin sitten tallilla. Taluttelin ja ratsastin. Oli oikein mukava ilta vaikka paarmat kyllä jo hieman kiusaa... Talleilun jälkeen päätin lähteä koirien kanssa uimaan. Imir fleksiin ja ei kun menoksi. Uitiin sellainen rinkula, joka muuten meni ihan kivasti, mutta Kári meinas uida mun päälle. Sitten tietenkin piti kokkailla hyvää ruokaa, joka tällä erää oli sitten tortilloja, eli siis todella perinteistä juhannusruokaa. ;) Juhannuksen kunniaksi myös saunaan. Oikein mukava ja rauhallinen ilta siis.

Aamulla koiratkin nukkui puoli seitsemään ja olin ihan hämmentynyt kun heräsin itse ilman herätystä karvanaamoilta ja vieläpä noin "myöhään". Siitä sitten lähdettiin aamulenkille, joka olikin oikein rentouttava, eipä paljon ollut muita liikkeellä. Lenkkeilyn jälkeen lähdin taas tallille poikkeamaan. Taluttelin, syöttelin ja pesaisin tuon hepan hännänkin vielä siinä. Sää onneksi suosi ei ollut liian kuuma, mutta just tuolloin ei satanutkaan. Kotiin päästyä olin poikien kanssa pihalla noin tunnin. Annoin niille sellaiset isot luut, joita sitten järsivät siinä rauhaksiin. Tai no Kári järsi melkein tunnin, Imir jaksoi vain noin puoli tuntia ja sit olis ollut paljon kivampi vahtia pihaa tai yrittää varastaa se Kárin luu.
se parempi luu

Päivällä äiti ja isi tuli kotiin ja syötiin uusia perunoita ja possua. namnam. Iltapäivällä kutsui taas talli. Tällä erää mulla olikin kaksi ratsastettavaa ja tuo taluteltava versio. Raakel oli ihan stressissä kun oli niin paljon paarmoja. Ratsastus oli.. noo melko mielenkiintoista. Raakelhan on siis melko iso ja kun iso hevonen laukassa potkii paarmoja pois mahanalta niin se tuntuu.. noo aika isolta! :D Mutta saatiin mentyä kunnialla loppuun asti. Toinen ratsastettava oli mulle uusi tuttavuus ja aika menikin sitten tutustuessa, että mites tää toimiikaan. Heppa on eestinhevonen ja Repeksi kutsutaan. ihan mukava, joskin melkoisen hidas. Kyllä se loppuakohti alkoi kulkeakin, mutta selkeästi oli vähän sellaista kukas sä ootkaan meininkiä havaittavissa.
 muutamia palkintokuvia vielä.


Sunnuntaina mä menin vielä aamulla tallille. Nyt vietin hyvin aikaa tuon taluteltavan potilaan kanssa. Paijalin ja syöttelin Retua melko kauankin, kun äiti kerran sanoi ettei ole kiire. Sen jälkeen ratsastin vielä Repen. Nyt meni jo paljon paremmin, varsinkin käynti ja ravi alkoi kulkea. Toki otin ihan erilaisen lähestymistavankin nyt. Alkuun paljon laukkaa ja kunnolla eteen, että alkaa moottori jyllään ees vähän. Ja alkoihan se, heppa meni oikein nätisti. No vasen laukka jäi vielä kesken, ei oikein jaksanut pyörittää sitä, mutta kyllä sekin siitä vielä lähtee! Talleilun jälkeen lähin sitten Kárin kanssa uimaan, pyörällä. Ekaa kertaa ikinä koiran kanssa pyörällä! Meni yllättävän hyvin. Kári ei ollenkaan yrittänyt tulla pyörän eteen. Pientä nyintää oli remmin kanssa, kun eihän se heti tajunnu että nyt ei voi pysähdellä, eikä myöskään mennä ihan hulluna. Uitiin muutama ihan hyvän mittainen rundi ja sitten vielä polkien kotiin. Söin siinä vielä ja vähän pelattiin, ennen kuin siirryin taas yksiöni turviin tänne toiselle puolelle kylää.
 Sairaslomalainen Retu
aurinkokin helli.
Tässä muuten vielä 16.6 sunnuntain mun rallyradat. Kárin on ihan hyvä ja Imirinkin, sitten lopulta. :D

http://www.youtube.com/watch?v=C6kJhbt78d4&feature=youtu.be

http://www.youtube.com/watch?v=KZjfUC8YUcg&feature=youtu.be


keskiviikko 19. kesäkuuta 2013

sunnuntain agirata ja joku palkinto kuvakin. :)

Eli tällaista menoa meillä oli sunnuntaina mölliagi radalla, jolla siis mukavasti pelkkiä hyppyjä ja putkia. Ne kun kaikilta jo sujuu. :) Muuten mun mielestä ihan hyvin meni, mitä nyt meinasin unohtaa kokonaan mennä toiseksi viimeiselle esteelle ja sehän näkyy mun ohjauksessa. Onneksi Kári on niin ihana että sallii vielä tuollaiset virheet mulle. Mun käden liike on alkuradasta myös aivan valtaisa ja aivan turhaan. Tarttis varmaan tehdä sille jotain. :D
 Tällaiset oli palkinnot rotumestareille agilityssä, rallyssa muuten sama mutta ei pokaalia.
Minä ja Kári saamassa palkintoja Jennin ja Eikarin kanssa. :)

Tänään oltiin Kárin kanssa agireeneissä ja oltiinkin sitten ihan yksin, joten saatiin vähän ekstraa. Mentiin ensin pelkkää puomia ja varmisteltiin, että se menee hyvin. Menihän se, ei mitään ongelmaa. Sitten otettiin puomi osaksi rataa niin, että ohjaaja palkkasi puomin päässä ja sitten jatkettiin siitä suorilta rataa. Hienosti meni! Ekassa pätkässä oli 7 estettä, joihin sisältyi siis puomi, pussi ja putkia ja hyppyjä. Kaikki sujui. Seuraavassa pätkässä oli a, putkia, pituus ja hyppyjä. Tämäkin sujui hyvin, kun minä taas tajusin miten menetellään että koira saadaan putkeen, eikä se livahda sille ah niin ihanalle puomille, jonka päästä sai äsken namia. :D Kun kaikki liikkeet ja pätkät saatiin onnistumaan, tehtiin vielä lopuksi keppejä. Ohjaaja ilmaisi mulle, että sietäis saada käden liikettä pienemmäksi. :) Heiluu kuulemma ihan liikaa ja kun koiralla on jo hyvä haju mitä tehään niin aivan turhaa on tuollainen heiluttelu. Siinä tehtiin sitten pari toistoa että mun käsi rauhoittui ja ihan yhtä hyvinhän Kári silti ne kepit meni. Vielä toki mä peruutan siinä edessä, mutta toivoa on taas vaikka kuinka lisää. Mä oon niiiiiin super tyytyväinen tohon koiraan! (Ja Imir on hieno kans, mutta nyt ei valitettavasti päässyt tekeen mitään erityistä.)

maanantai 17. kesäkuuta 2013

Aivan mielettömän ihana upea Islisviikonloppu

Perjantaina vein isän aamusta asemalle, kun se lähti Turkuun joihinkin juhliin. Menin sitten äidin ja isän luo koirien kanssa, kun ne oli jäämässä sinne. Mulle oli tulossa vieraita. :) Päivä oli melkoisen sateinen mutta yllättävästi päästiin lenkit aika kuivana. Yhdellä lenkillä vain satoi enemmän. Vähän ennen neljää äiti tuli töistä ja mä jätin sille koirien herruuden ja lähdin kohti Toijalaa. Toijalan asemalla jouduin ihan pienen hetken odottamaan Turun junaa. Junasta loikkasi iloinen karvapallo omistajineen. Talutin vaihtoi kättä ja näin mulle tuli yövieraaksi reenikamun keskimmäinen turkkipallo Sony. Reenikamu odotteli paluu junaa vain noin 10 min ja sitten me tultiin Sonyn kanssa Valkeakoskelle. Käytiin vähän lenkillä ja palkintojenteossa auttaneella ystävällä ja sitten tultiinkin jo kotiin nukkumaan. Sony käyttäytyi todella hienosti ja onnistuneesti hurmasi myös ystäväni.
 Aitiorannan Heidar, syötävän suloinen!
Disa ja sen pentuja. :D
Lauantaina oli sitten aikainen herätys että ehdin käydä hyvän mittaisen lenkin vierailijan kera ennen nokan suuntaamista kohti Tamperetta. Näyttelypaikalla autoin hetken siinä missä pystyin, eli pystytin vähän telttaa ja tein muutaman sämpylän ja sitten olikin aika jättää Sony odottamaan ja mennä Tampereen asemalle hakemaa reenikamu ja sen muut koirat. Juna oli lähes ajallaan ja päästiin ihan hyvin siitä sitten lähtemään. Näyttelypaikalla vielä sitten säätöä kamojen kanssa ja sitten tietenkin odottelua. Äiti toi Imirin ja Kárin paikalle noin puoli kymmenen. Kehän oli tarkoitus alkaa kello kymmenen ja varmaan alkoikin ihan ajallaan, kun jossain välissä vaan tajusin että hei noi pennuthan pyörii tuolla jo! Sitten lähetin äidin Imirin kanssa jonnekin mistä ne ei näy eikä kuulu ja menin Kárin kanssa odottelemaan junnu-urosten vuoroa.
 Päivä oli mitä upein!
 hulinaa
hienoja sijoituskylttejä
Junnu-uroksia oli ihan hirmuisesti, 11 kpl. En todellakaan odottanut että pärjäisimme mitenkään, koska olihan siellä mukana reenikamun upeus ha myös Imirin kasvattajan todella komea B-poika. Toivon että jos ERI tulee niin oon toooosi tyytyväinen. Siinä sitten arvostelu meni pikkuhiljaa eteenpäin. Omalla vuorolla Kári oli hienosti. Jaksoi seistä, antoi katsoa hampaat suht hyvin, juoksi kauniisti kolmion. Ei voi todellakaan valittaa. ERI sieltä tuli ja mä olin ihan että JEEEE!! Kilpailuluokassa meidän juoksu ei todellakaan sujunut ja siinä missä seistiin niin haisi maassa joku niin ihanalle, että ei meinannut toisen nenä millään pysyä ylhäällä. Juoksu sentään onneksi vähän parani loppuakohden. Tuomari sijoitteli meitä ja katselin että joo okei 4 ollaan, kunnes tuomari ilmaisikin että me mennään siitä sinne 1. paikalle ja muut perässä. Olin ihan pihalla ja täh, kun en todellakaan voinut uskoa, että me oltais junnu-urosten paras! Reenikamun upeus oli toinen ja tuo komea punainen poju sitten kolmas. Nyt en muisa kuka se neljäs oli, mutta joku punerva poika sekin muistaakseni. Tuomari perusteli järjestyksen minun ja reenikamun välillä sillä, että Kári oli kehittyneempi ja siksi voitti. No nih, nyt piti sitten odotella ROP-JUN kehää... Luulin että se on heti kun junnu nartut on ollut.. .luulo joka osoittautui virheeksi. :D
 Disa the collie. :D
 ja vähän edustavampana
Avoimen luokan ERI nartut
Katseltiin siinä sitten avoimen uroksia ja vaihdoin Imirille näyttelyhihnan. Äidin piti tuoda se kehään, kun itse menin Sonyn kanssa. Kun sitten oli kehään menon aika kävi Imirille onnettomuus, kun toinen uros pääsi rouhaisemaan sitä tassusta. Ontuihan se sitten enkä voinut viedä sellaista kehään. :( No vahinkoja sattuu ja kun äiti kerran oli Imirin kanssa niin ei kun Sonyn kanssa kehään. Kehään mentäessä oli melkoinen show ja mietinkin jo että tuleeko tästä mitään, rauhoittuuko Sony ollenkaan. No onneksi se rauhoittui kuitenkin ja esiintyi todella nätisti. Sony on kermanvärinen punaisella nenällä ja tuomari oli sitä mieltä että se on kyllä upea, mutta nenä ei saisi olla punainen. Siksi tuli EH. Kun menin tämän jälkeen katsomaan Imiriä se oli jo lopettanut ontumisen. Eli voi kun olisi ihan viisi minuuttia aiemmin sattunut niin sen olisi voinut viedä kehään. No ei se mitään pääasia että on kunnossa. Reenikamun vanhempi koira sai ERI:n ja reenikamu olikin siitä tosi yllättyneen oloinen. SA:ta ei tippunut, joten paras uros kehään ei tarvinnut sitten etisä yhtä esittäjää mistään. Haettiin meidän junnut ja sitten olikin paras uros kehä. Siellä ei päästy neljän parhaan joukkoon, mutta kun mentiin kisaan varasertistä niin se tipahti sitten mulle! Eli periaatteessa jos näin voi sano niin oltiin epävirallinen paras uros 5! Ja se on kyllä paljon se, koska uroksia oli kuitenkin lähes 40. Mieletöntä!

Siinä junnunarttuja katsellessa tuli sitten puhetta tästä ROP-JUN kehästä ja sainkin kuulla että on vasta ihan vikana. Huoh.. Ei siis silmätarkkia meille, koska en "kännisen" koiran kanssa halunnut olla. :D Meidän oli siis tarkoitus ottaa Kárille silmä ja sydäntarkastus siellä, mutta jäi sitten ottamatta. Odottelu jatkui, mutta mikäs siinä kun ilma oli upea ja paikalla paljon ihania islisten omistajia ja tietenkin koiria. Kárin jätin häkkiin, kun äiti sitten lähti Imirin kanssa pois. Turhaan sitä siellä väsytettiin ja pääsi äitikin kunnolla putsaamaan sen tassun. Nartuissa oli kyllä myös niin upeita koiria. Ihanaa oli oikein katsella vaan. Junnunartuissa muuten vain yksi sai ERI:n. Kárin sisko sai EH ja oli kolmanneksi paras junnunarttu. Että ei siläkään kovin huonosti mennyt.
 avoimen luokan narttujen parhaimmistoa yllä ja alla

Melodian lapsia leikkimässä

Vihdoin oli aika viimeisille tuloksille. Ensin valittiin ROP jossa kisaamassa oli tutun aivan upea koira Huli. Huli on myös Imirin kasvattajan tuote. :) Paras narttu oli myöskin ystävän koira Melodia. Melodiaa olen ihallut jo joskus yli kolme vuotta sitten Tampereella, kun olin vain katselemassa mitä näyttelyissä tapahtuu. Melodia on vähän saman värinen kuin Imir, mutta tosin kyllä pitkäkarvainen. Tämän kehän vei Melodia, ollen ROP ja Huli sitten VSP. Oikein paljon onnea molemmille! ROP-JUN kehään mentiin sitten pyörimään suloisen tytön kanssa. Sieltä meille tipahti sitten vielä ROP-JUN titteli ja vähän lisää palkintoja. Kyllä Kári vaan oli upea! Sitten oli vielä ROP-VET kehä, jossa tutut kilpakumppanukset kisasivat ja aivan upea Lapista tänne tullut veteraaninarttu vei sitten voiton. Sitten oli vielä kasvattaja kehää ja jälkeläiskehää, joita oli kyllä kans mielenkiintoista seurata, kun harvoinpa mä näen sitä herkkua, kun noissa näyttelyissä on joku yks tai kaks koiraa täällä päin. Kárin tarkempi arvostelu tulee tonne sen nimen alle taasen. :)

Takaisin kotiin päästiin lähtemään noin kuuden aikaan, eli sellaiset 10 ilosta tuntia vietettiin tuolla. Reenikamun kaksi isosta pakattiin häkkiin ja nuorimman otti jalkoihinsa ja Kári sitten takalootaan. Matkalla tiputettiin Kári ädin kanssa viettämään yötä mun luona ja sitten kiinalaisen kautta porukoiden luo. Syötiin siinä ja sitten käytettiin koiria vielä pienellä lenkillä ja uimassakin. Tai no Sony ja Jomi vain uivat Tico vähän kahlasi. Ilta menikin sitten iloisesti jutustellen ja tietenkin vähän netissä surffaten.
 sony aamu-uinnilla
 liikkuvalla laiturilla
 ai sulla on namia?
Jomi katsastaa paikkoja

Sunnuntaina lähdettiin sitten kohti Lempäälää ja issikoiden rallyn ja agilityn kisoja. Paikalla oltiin vähän naftisti, kun Kárikin piti kyytiin kopata. Päästiin sisään muut alkoivat heti rakentaa agin mölliluokan rataa. Siinä mä sit häsäsin kaikkea muuta ja just kun meinasin mennä Kárin kaa pissalle, Minna kysyi että aloitetaanko mölliluokka. Olin ihan että HÄH, joko kello on niin paljon. :D No ei siinä mitään kaikki oli valmista ja mehän aloitettiin sitten. Möllissä oli viisi osallistujaa, mutta koska kolme niistä meni vielä "oikeisiin" luokkiin, eivät he voineet saada palkintoa. Palkinnosta kisasimme siis minä ja ystäväni koira Eikar. Jos oikein tuloksia muistan niin Eikar teki yhden ratavirheen ja me nolla joten me voitettiin mölliagin rotumestaruus! Huisia! :D

1. luokassa oli kolme koiraa ja ihan hirveesti en niitä kerennyt katsella, mutta hyvältä näytti se mitä kerkesin. 3. luokassa olikin sitten 8 koiraa! Ja hyvältä näytti sielläkin. Palkinnot kaikille jaettiin vasta kaikkien luokkien jälkeen. Hetken sai siis taas paistatella, koska saatiin palkinto. 1. luokan voitti aivan ihanan suloinen Nuura ja 3. luokan minulle tähän hetkeen asti vieras Ninni. Nyt tunnistan sitten senkin. 3. luokassa tuli vain yksi virheetön rata, Ninnille tietenkin ja näin ollen veivät voiton. Upeaa oli kyllä kun näinkin moni oli lähtenyt mukaan!

Rallytoko aloitettiin aikataulun mukaan kello yksitoista namimölli luokalla, jossa oli huimat 6 osallistujaa ja sitten saatiin äkkiseltään vielä yksi lisää. Eli 7 koiraa lähti namimölliin. :D Olin ensin laittanu Kárin kolmanneksi lähtijäksi, mutta siirryimme ensimmäiseksi, koska toisena lähtijänä oli ihan ekaa kertaa ikinä mukana oleva issikka, niin ajattelin että on mukavampi, että näkevät edes jonkilaisen radan alle. Kári meni ihan kivasti. Muutaman kerran haisteli kylttiä tai pylpyröitä ja meillä vielä täysin kesken oleva liike, jossa koira kiertää mun takaa sivulle, meni sitten yllättäen vähän niin ja näin. :D Mutta pääasiassa Kári teki iloisesti, vaikka olikin ehkä eilisen ja agin takia jo vähän parhaan puhtinsa menettänyt. Järjestäjän roolissa ei valitettavasti pysty kaikkia koiria katsomaan ja radoista yleensä näinkin vain pieniä osia. Hyvin näytti kuitenkin mun mielestä menevän. :) Rallyssa otettiin aina palkintojen jako heti luokan jälkeen. Namiluokan voitti jo 10 vuotias issikka tytteli ja toiseksikin tuli samaa ikäluokkaa oleva issikka. :D Hienoa vanhemmat leidit! JA tuo kakkoseksi tulluthan oli se ihan ensikertalainen, joka toisena meni radalle! Kári oli kolmas.
 valmiina lähtöön
 naminvoima on ihmeellinen
spiraali juosten tuomarin tarkassa valvonnassa

Alokasluokka oli sitten seuraavana. Äiti oli Imirinkin tuonut tässä välissä, mutta mun koirat sai mennä autoon, kun vähän autoin reenikamua, kun sillä oli kolme koiraa alokkaassa. Alokkaassa oli reenikamun kolme koiraa ja kaksi narttua kaikki isliksiä. möllissä oli ollut myös yksi snautseri. Voittajaksi selviytyi Tesla hienoilla pisteillä 98! Seuraavana olikin sitten reenikamun Tico vain pisteellä voittajalle hävinneenä. Kolmantena oli Sony vain pienoisesti nopeamman radan ansiosta, neljänneksi tullut narttu kun sai samat pisteet. :)

Avo luokka aloitettiin hieman aiemmin, koska kaikki olivat paikalla ja ehtineet tutustua rataan. Tässä luokassa oli vain kaksi issikkaa, Imir ja Jasu. Muut olivat Samojedi, Barbet ja Mäyräkoira. Samojedilla näytti ihan hyvältä meno. Seuraavana oli Jasu ja voi kun mä jännitin! Mä niin halusin että niillä menee hyvin ja menihän niillä! Ihan mahtavasti!!! Hienoa saimme siis ainakin yhden onnistuneen issikkasuorituksen myös tähän luokkaan. Imirin vuoro oli neljäntenä ja tavoitteena siis päästä rata loppun asti ilman namia. Onnistuimme tässä ja mä olin NIIIN iloinen! Viimeiset viisi kylttiä myös meni tosi hyvin, liekö sitten että itse lopetin ressaamasta vai mikä, mutta nää kyltit meni tosi hyvin! Kuten reeneissä. Hylätty tuloshan me saatiin, koska alusta tuli paljon virheitä. Ei haittaa pätkääkään, tiedän että pystytään tähän! Voittajaksi selvisi Barbet ja Jasu mitä hienoimpana issikkana oli toinen upeilla pisteillä 91!!!! Huippua! Onnea kovin uusille rotumestareille. :) Mun mielestä tapahtuma sujui hyvin ja näin ensikertalaisena järjestänä olin huojentunut kun kisat onnistui näinkin hyvin. Kiitokset vaan Jennille ja Minnalle tuesta ja henkisestä avusta!

Illan ratoksi ajoin vielä reenikamun Turkuun ja samalla nousin isän sieltä mukaan. Voin kertoa että ihan pikkasen pisti väsyttämään eilen illalla. Tänään onkin sitten lähinnä levätty ja lepäily jatkunee koko päivän, kunnes rupean lataamaan agilityn rotumestisten videoita nettiin. Ihan viikonloppu, ei voi muuta sanoa. <3

tiistai 11. kesäkuuta 2013

Päivät vaan vilahtelee silmissä

En tajua että siitä on taas jo ikuisuus kun oon tänne kirjoittanut. Viime viikolla päästiin vihdoin 5.6 taas Kárin kanssa aloittamaan agility! Se oli kyllä hauskaa! Tosin ohjaaja oli pikkasen taas pihalla, että mites tää homma toimiikaan, kun ei ole tehty. Kári meni ihan hienosti, kun vaan ohjasi oikein. :) Rata oli oikein kiva, siinä oli vain yksi hankalampi kohta ja muuten oli sellainen vauhdikas. Puomia ei otettu radalla, koska kun agi jäi tauolle ei Kári suostunut sitä menemään. Lopuksi otettiin sitten ohjaajan kanssa yhdessä puomia ja KAS tuohan meni sen kuin ei mitään! Siis tuosta vaan. Ja vielä kolmeen kertaan ja niinkin että nami oli vain puomin lopussa maassa. Olin ihan hämmentynyt ja todella iloinen! Kyllä meistä vielä kisaava koirakko tulee. :D Imir sai agin ajan olla ystävien luona kylässä.
 Tässä vielä kaikki yhdessä.
Norppa? Ei kun islis. :D
En oikeestaan muista juurikaan mitä torstaina ja perjantaina koirien kanssa tein, mutta hirveen todennäköisesti käytiin uimassa. Tai ainakin Kári kävi. Perjantaina kävin tallillakin ja onneksi juuri silloin ei satanut ja sain kuivana syötellä sairaslomalaisheposta. Yöksi jäin sitten porukoille. Lauantai aamuna otin suunnakis Tampereen ja lähdettiin taas Hervantaan lenkille. Meitä oli tällä erää vain kolme ihmistä, mutta kivaa oli silti. Tosin jo ihan hetken matkaa kun oli kävelty yksi koirista alkoi ontua ja sen ja sen omistajan täytyi sitten lähteä kotiin. Saatoimme heidät autolle ja kävelimme sitten vielä järvelle uittaan koiria. Mukana oli sellainen uros, joka ei ole liiemmin Kárista pitänyt, mutta nyt kun meitä oli näin vähän päästi omistaja senkin irti ja kas kun tulivatkin ihan hyvin juttuun. Menivät jopa ihan littaa välillä keskenään. Sää oli kiva ja hyttysiäkin vähemmän kuin luulin, joten oikein onnistunut lenkki tuota yhtä ontumaa lukuunottamatta.
 Kepin noutaja
 laiturikyttääjät
Pojat veti littaa

Hervannasta lähdin sitten kohti Turkua. Majoitun veljen luo ja siitä lähdin sitten kohti reenikamun pihaa. Pääsi sitten Imirkin vähän juoksemaan irti. Nuoremmat urpot siinä paini ja meni littaa ja Imir kantoi mulle palloa, että potkaiseppa nyt! Ja minähän potkin. Naapurin koira kävi välillä aidan takana katselemassa josko hänkin pääsis mukaan, mutta ei valitettavasti päässyt. Siinä hurahti kivasti sellainen lähes pari tuntia ja sitten veljelle yöksi, kun aamulla oli aikanen lähtö Somerolle.

Aamulla hain reenikamun puoli kahdeksan ja lähdettiin kaikkien 5 koiran kanssa kohti Someroa. Siellä oli paimennuskoulutusta. Sää oli melkoisen lämmin, mutta eipä se tahtia haitannut. Ekalla kierroksella Imirillä meni ihan kivasti, ei se nyt ihan niin mukana ollut kun se joskus on ollut mutta ihan jees. Kári taas oli ekalla kiekalla ihan pihalla ja jopa hieman pelokas. Lampaat oli täysin uusi tuttavuus sille. Tokalla kiekalla Imir vähän yritti jahdata lampaita ja kun kielsin kunnolla otti se nokkiinsa ja oli ihan että tee sitten ite jos ei kelpaa prkl.. Siinä sitten suostuteltiin sitä taas tekeen jotain ja tekihän se sitten ihan ok. Kári alkoi tokalla kerralla vasta tajuta mistä on kyse ja aika pian jo sitä saikin ohjattua kepin avulla ja sillä oli oikein hyvä idea siitä missä tasapaino piste on.
 pallokoira
 urpot ja pallopää
 koirakolari
 painia

Ruuaksi oli pastaa ja jauhelihakastia ja jälkkäriksi piirakkaa ja kermavaahtoa. Oikein mun ruokaa siis. :D Ruuan jälkeen lähdettiin vikalle kierrokselle, jonka aloitti kaikkein pikkuisin osallistuja vasta 3,5kk vanha narttupentu. Tää tyttö olikin oikein tomera ja kyllä piti lampaita järjestyksessä, ihan alusta asti. Hän oli kyllä mitä suloisin tapaus! Kárin sisko oli kanssa oikein jo elementissään, se oli ollut jo lauantainakin mukana. Toki vähän alkoi jo ehkä väsymys painaa. Imirille kolmas kerta oli selkeesti liikaa, ei oikein enää jaksanut tehä mitään. Kun vähän toi lampaita niin lopetin heti. Reenikamun koirien suorituksia en kovin hyvin nähnyt, mutta mun mielestä ainakin vanhimmalla meni ihan kivasti. Turusta oli myös yksi narttu mukana ja sen meno oli kolmannella kierroksella jo oikein ammattimaista. Kári oli vikalla kierroksella jo sitten ihan liiankin innoissaan eikä olisi malttanut lopettaa ollenkaan! Sehän oli vasta päässyt makuun ja tajunnut mitä tehään. :D En meinannut ensin saada sitä kiinni ollenkaan kun aina kun lähdin sitä kohti se kiersi lampaat ja toi niitä taas mulle. Mutta kiva nähdä että silläkin olisi potentiaalia, jos itsellä olisi aikaa ja rahaa tuolle harrastukselle.

Somerolta ajoin sitten vielä Turkuun  ja tipautin reenikamun pois. Sen jälkeen kävin vielä tapaamassa yhtä tyttöä, joka on harkinnut islistä beaglensa kaveriksi. Kári jaksoi vielä oikein kivasti biigelin kanssa leikkiä ja siinä ihan iloisesti vielä hurahti tunti. Näiden leikkien jälkeen olikin jo korkea aika lähteä kohti Valkeakoskea. Kotona oltiin kuitenkin ihan hyvissä ajoin puoli yhdeksän maissa.
Kári odottelee vuoroaan lampaille

Maanantaina mulla oli melko raatoa koiraa. Ei kauheen pitkiä lenkkejä tarvinnut käydä kun jo taas vetivät sikeitä. Kätin Kárin uimassa kun oli päivällä vielä tosi kuuma. Ja taisin mä Imirinkin sinne tipauttaa. ;) Kävin kaupassa ja tein ruokaa ja sitten olikin taas aika viedä Imir ystäville ja lähteä Kárin kanssa agiin. Samalla haettiin palkintoja sununtain kisoihin. Agility meni oikein kivasti, aina kun mä tein oikein. Kári menee just tasan niin hyvin kun mä sitä ohjaan. Jos en ohjaa oikein, ei poissukaan mene oikein. :D Meille on vähän haasteellinen se että mä lähetän Kárin meneen esteelle ja käännyn siitä jatkaan jonnekin. Jos en just oikeessa kohassa huuda hop ja anna käsimerkkiä niin ei muuten lähde. Tai jos käännyn sekunninkin liian aikaisin tai jarrutan vähänkin liikaa. Mutta nää on muun ongelmia ja selvitän ne kyllä ennen ensi kesää, joilloin lähetään sitten toivottavasti kisaan. Ja niin hypättiin ekaa kertaa okseriakin, se ei ollut mikään ihmeellinen asia tuolle. Sitten otettiin vielä puomia, joka meni hyvin ja A, joka myös meni hyvin. Vähän vielä reenailin keppejä yksin siinä vieressä ja sitten lähdettiin kotiin. Illalla vielä pesin molemmat koirat ystävien kylppärissä, kun mun vessa ei tod oo siihen sovelias. Pientä säätöä oli, mutta kyllä on muuten paremman hajuisi molemmat piskit nyt kuin vielä eilen. :)

tiistai 4. kesäkuuta 2013

"Kesäloma"

Joo mulla on nyt "kesäloma" eli olen työttömänä kesän. Yllättäen opettajan työtä ei ole tarjolla näin kesäisin ja mikään ei olis saanut mua enää takaisin muihin töihin, paitsi jos multa joskus loppuu ihan täysin rahat. Toivon että niin ei tapahdu. En jaksais enää tehä sellaista, mitä oikeasti en halua ja mikä ei edes vastaa koulutusta. Saati että jaksaisin taas ruveta vuorotyöhön. :D liian rankkaa tällaiselle aamuihmiselle. Viikonloppu meni rauhallisesti. Koirat punkkiainetettiin lauantaina ja jätin sitten Imirin äidille hoitoon, jotta eivät pureksi toisiaan. Tai siis lähinnä Kári syö Imirin niskaa. :)
laiturikoira

Sunnuntaina kävin ystävän kanssa heti aamusta Kárin kanssa lenkillä tuolla purtsin vitosella. Kári sai sitten juoksennella irti kun siellä ei sinällään oo mitään uimapaikkoja mihin pääsis myrkyttään kaloja. Lenkki oli oikein mukava ja heidän talossa on ihana ilmalämpöpumppu, joka pitää lämmön alhaisena. Kári oli lenkin jälkeen oikein rauhallinen ja mekin siinä ruuan päälle otettiin pienet torkut. Illaksi menin sitten Kárin kanssa kotiin. Maanantai aamuna kävelin sitten Kárin kanssa Sointulaan ja johan olivat taas pojat onnessaan, kun eivät olleet piiiitkään aikaan nähneet. Pitkään ei siinä kyllä oltu, kun lähdettiin Imirin kanssa kohti Tervakoskea ja hierontaa. Imir nautti silminnähden hieronnasta ja sitten käytiin vähän lenkillä ja juteltiin kovasti paljon islantilaisista ja hierojalle tulevasta uudesta pennusta! Hän hakee sen ihan islannista. Voisiko olla hienompaa kuin islantilainen islannista. Mullekin tulee vielä joskus sellainen. :D
 Kári kävelee vetten päällä

Sorsavahti Imir
Tänään mun piti olla päivä ihan kotona, mutta onneksi muistin sentään että mulla oli aika työkkäriin. Ei kun poikien kanssa aamulenkki taas Sointulaan, niin ei tarvinnu niiden jäädä yksin. :D Musta on tullu ihan lepsu tälleen kun äiti on eläkeviikolla. Kävin työkkärissä ja täti oli oikein mukava ja kannustava ja nyt vaan sitten kelalle täyttään lappua ja odottaan rahoja joskus heinäkuussa tulevaksi.. Kävin sitten kastamassa myös talviturkin! Järven veri oli oikein ihanan lämmintä mutta virkistävää. Imirkin tuli uimaan kun kerran menin sen kanssa. Ja Kári ui oikein pitkän rinksan mun ympäri. Ihanaa oli jos ei ota lukuun siitepölyä jota rantavedessä oli melkoisesti. Iltapäivällä kävin vielä tallilla vähän ratsastamassa ihanaa Raakelia ja harjailemassa toipilas Retua. Kivaa oli ja onneksi ei juuri silloin ukkostanut. Nyt sitten odottelen koska pojat rupee kitiseen iltalenkille. Ai niin! Sain tuulettimenkin tänne kämpään ja nyt on oikein mukava olo täällä, kun ilma vähän kiertää. :)